Olen tähän pentuoppaaseen koonnut muutamia hyväksi havaittuja ohjeita käytännön elämää varten – niin pentuiässä kuin myöhemminkin. Luethan ohjeet huolella läpi ja kysy jos on jotain epäselvää. Pitkäkarvaisen kääpiömäyräkoiran rotumääritelmään ja historiaan voi tutustua vaikkapa mäyräkoiraliiton kotisivuilla. On hyvä pitää mielessä että mäyräkoira on alkuaan luolametsästykseen jalostettu rotu. Käytännössä tämä tarkoittaa että mäyräkoira yksin työskentelevänä metsästyskoirana omaa melkoisen määrän itsepäisyyttä, kovuutta ja riistaviettiä. Jälkimmäiset ominaisuudet tosin ovat jalostusvalintojen ja metsästyskäytön vähenemisen myötä laimentuneet pitkäkarvaissa pienoismäyräkoirissa. Minimäykyn kanssa pärjää mainiosti, kun muistaa kohdella sitä samalla johdonmukaisuudella ja jämäkkyydellä kuin suurempia lajitovereita.

Sopiiko mäyräkoira meille?

Mäyräkoira on rotumääritelmän mukaan "Ystävällinen ja tasapainoinen, ei arka eikä aggressiivinen. Intohimoinen, kestävä ja ketterä metsästyskoira, jolla on hyvä hajuaisti." Käytännössä eri karvanlaadut ja kokomuunnokset eroavat jonkin verran luonteeltaan - pitkäkarvaisia pienoismäyräkoiria pitäisin muita pehmeämpinä. Yksilöllisiä eroja löytyy valtavasti, mutta pääsääntöisesti normaali mäyräkoira on ystävällinen ja rohkea sekä hyvin itsepäinen koira. Mäyräkoiran omistajalta vaaditaan pitkää  pinnaa ja huumorintajua, sillä mäyräkoira ei ole helpoimpia koulutettavia. Helposti koulutettavaa kisakoiraa (toko, agility) etsivän olisi ehkä viisainta suunnata katseensa muualle. Mäyräkoiran kanssa on toki mahdollista harrastaa, mutta koiran ehdoilla ja sellaisia lajeja joista koira pitää. Mäyräkoira on älykäs, ei kovin miellyttämisenhaluinen ja usein riistaviettinen. Mäyräkoira sopii sellaiselle ihmiselle joka haluaa aktiivisen ja moneen menoon sopivan koiran; joka osaa kunnioittaa mäyräkoiran luonnetta,  tarjoaa sille mielekästä tekemistä mutta ei odota siltä liikoja; joka asettaa sille tiukat rajat toimien johdonmukaisena laumanjohtajana. 

Pennun ja kasvattajan valinta 

Pennun valintaan kannattaa paneutua huolella. Mieti minkälaisia ominaisuuksia pennulta haluat. Kiinnitä huomiota vanhempien, etenkin  emän luonteeseen - se yleensä antaa osviittaa siitä millaiseksi pentu kasvaa. Koulutuksesta kiinnostuneen kannattaa valita reipas, hyvähermoinen ja hieman kovempi pentu, kun taas kotikoiraksi soveltuu parhaiten rauhallinen ja pehmeämpi pentu. Jos haluaa harrastaa pennun kanssa kannattaa valita pentu sellaisesta yhdistelmästä jonka vanhemmilta ja lähisuvusta löytyy näyttöä kiinnostavasta harrastusmuodosta. Hyvä kasvattaja osaa auttaa valitsemaan  sopivimman pennun. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että pennusta ei voi milloinkaan tietää varmaksi mihin suuntaan se kehittyy - eli jos haluat ehdottomasti vaikkapa näyttelykoiraa paras valinta on silloin aikuinen koira.

Ennen kuin valitset sopivaa yhdistelmää tutustu huolella rotuun ja etenkin  perinnöllisiin sairauksiin. Kiinnostavien yhdistelmien taustoja voit tutkia vaikkapa KoiraNetistä. Olisi hyvä jos tunnet jonkun rotua harrastavan henkilön jolta voit kysellä neuvoja. Kysy kasvattajalta pentujen vanhempien ja suvun mahdollisista sairauksista ja vioista - jos niitä ei ole lainkaan kasvattaja on todennäköisesti joko tietämätön tai epärehellinen. Koska useimmat sairaudet periytyvät resessiivisesti, on suositeltavaa välttää sellaisia yhdistelmiä joissa saman sairauden tiedetään tulevan molempien vanhempien takaa. Vanhempien selkäkuvaustuloksia kiinnostavampaa on tieto siitä onko pentujen lähisuvussa mäyräkoirahalvaukseen sairastuneita yksilöitä.  

pentuoppaan sisältö:

1. Pentu tulee taloon

lopuksi

1. Pentu tulee taloon

matkustus Pennulle on hyvä hankkia jo etukäteen oma kuljetusboksi ja totuttaa pentu matkustamaan siinä. Boksista voidaan tehdä pennun nukkumapaikka (ovi poistetaan), jolloin pentu kokee boksin turvalliseksi ja matkustaa siinä myös aikuisena mielellään. Boksiin tottuminen on hyödyllistä myös jos koira aikuisena sairastuu mäyräkoirahalvaukseen - häkkilepo on silloin paras parannuskeino, ja jollei koira ole tottunut olemaan boksissa voi sitä olla vaikea toteuttaa. Toinen turvallinen tapa matkustaa on koirille tarkoitetut turvavyöt, joita voi kysellä eläintarvikeliikkeistä.

kotona Nyt on hyvä tarkistaa että kaikki tilat joissa pentu saa oleskella ovat turvallisia pennulle. Omien koirieni kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia tuhoamisen kanssa, mutta on silti hyvä varmistaa ettei pennun ulottuvilla ole mitään vaarallista pureskeltavaa. Varmista seuraavat asiat:

• sähköjohdot Piilota ja suojaa johdot niin ettei pentu pääse niitä pureskelemaan. Suojaamiseen voi käyttää suojalistoja, pahvia, verkkoa jne.

• huonekasvit Kaikki kasvit on syytä nostaa pennun ulottumattomiin. Myrkyllisten kasvien kanssa tulee olla erityisen varovainen.    

• portaat Jos talossa on portaita varmistu ettei pentu pääse vielä kiipeilemään niihin. Suojaa portaa portilla.

• ovet Ovea sulkiessa on syytä olla varovainen. Pentu ryntää usein ihmisen perään ja on vaarana että se jää oven väliin.

• puhdistusaineet, lääkkeet, myrkyt, elintarvikkeet Varmista että em. tuotteita säilytetään pennun ulottumattomissa. Elintarvikkeista etenkin tumma suklaa ja xylitoli ovat koiralle vaarallisia. Jos pentu syö jotain sopimatonta kannattaa soittaa myrkytystietokeskukseen josta saa lisäohjeita.

• huonekalut ja matot Matot kannattaa suosiolla kääriä syrjään sisäsiisteyden opettelun ajaksi. Jos pentu osoittaa kiinnostusta huonekalujen järsimiseen pentua kiinnostavat kohdat voi suojata suihkauttamalla niihin laimennettua etikkaa. Jollei etikka auta voi kokeilla tabascoa tai tiikeribalsamia.

nukkumapaikka Pennulla on hyvä olla alusta asti oma paikka, jossa se saa nukkua häiritsemättä. Eläinkaupasta saatavat muovikaukalot ovat varsin käytännöllisiä pitää puhtaana. Rottinkipedit kannattaa suosiolla unohtaa pentuikäiseltä koiralta, siitä irtoavat palaset saattavat olla vaarallisia. Pentu ikävöi todennäköisesti sisaruksiaan ensimmäisenä yönä, joten pennun peti kannattaa ottaa oman sängyn viereen.

2. Kasvatus ja koulutus

siisteyskasvatus Sisäsiistiksi opettamiseen on monia tapoja. Monet suosivat ensin sanomalehdelle opettamista mutta mielestäni paras tapa on opettaa pentu tekemään tarpeensa suoraan ulos jos se vain on mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa että pentu viedään ulos heti herättyään ja syötyään ja odotetaan että se tekee tarpeensa sinne. Mitä tarkemmin jaksaa ja pystyy pentua vahtimaan ja viemään ulos aina kun pentu näyttää siltä että se aikoo tehdä tarpeensa sitä nopeammin se oppii siistiksi. On tärkeää muistaa kehua ja palkita pentua aina kun se tekee tarpeensa ulos. Oikea-aikainen palaute on tässäkin tärkeää, eli kehun/palkan tulee tulla joko tarpeidenteon aikana tai välittömästi sen jälkeen jotta pentu osaa yhdistää sen oikeaan asiaan. Sisäsiistiksi oppiminen on yksilöllistä ja saattaa etenkin mäyräkoirilla kestää melko kauan, kannattaa olla kärsivällinen ja johdonmukainen. Jos pentu tekee tarpeensa sisälle sitä ei saa milloinkaan torua, vaan ne siivotaan vähäeleisesti pois. Pissojen siivoukseen kannattaa käyttää pesuaineena Tolua tai etikkaa, jotta virtsan haju häviää. Koirat eivät yleensä likaa pesäänsä, mutta poikkeus vahvistaa tässäkin säännön. Meillä Sohvi pääsi kehittämään ikävän tavan: se alkoi käymään sängyssä pissalla. Petivaatteiden pesua pystyi ehkäisemään laittamalla päiväpeiton alle tekstiilisuihkuverhon tai lasten muovilakanan (toimii myös sohvalla hyvin). Ainoa keino kuitenkin millä sänkyyn pissailu saatiin loppumaan oli kieltää sängyssä olo koirilta kokonaan – sänkyyn pissailusta kun oli päässyt kehittymään tapa. Tällaisissa tapauksissa olisi hyvin tärkeää että opittu tapa saadaan katkaistua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Uroksilla saattaa myöhemmin esiintyä merkkailua, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä sisäsiisteyden kanssa. Yleensä ongelma on lauman hierarkiassa, nuori uros ei välttämättä tiedä paikkaansa laumassa. Johtajuusharjoitukset ovat tällöin paikallaan. Ongelmaan on syytä puuttua napakasti ja vahtia koiraa ettei se pääse merkkaamaan. Kerran merkattu paikka houkuttelee helposti merkkaamaan uudelleen – pese paikka etikalla ja vahdi koiraa ettei se pääse merkkaamaan uudestaan. Jos ongelma pääsee pahaksi, uroksen kastroinnista on useimmissa tapauksissa apua.   

sosiaalistaminen Pennun loppuelämään vaikuttaa merkittävästi kaikki sen pentuaikana saamat kokemukset. Pentu on herkimmillään vastaanottamaan uusia asioita viiden viikon iästä kolmikuiseksi. Tämän vuoksi pentua kannattaa ottaa mukaan mitä erilaisimpiin paikkoihin jonne koiria saa ottaa tutustumaan vaikkapa erilaisiin ihmisiin, ystävällisiin tuttuihin koiriin, kotieläimiin ja kulkuvälineisiin. Käyttäydy itse reippaasti, pentu tarkkailee reaktioitasi ja huomaa pian ettei uusissa asioissa ole mitään pelottavaa.

käsittelyharjoituksia Totuta pentu käsittelyyn ja hoitotoimenpiteisiin pienestä saakka. Ole jämäkkä: vaikka pentu rimpuilisi ja pistäisi vastaan tee sille selväksi että hoitotoimenpiteet suoritetaan riippumatta pennun mielipiteestä. Muista kehua ja palkita pentua kun se on kauniisti.

yksin kotona Koirat eivät ole mielellään erossa laumasta, ja yksinolo saattaa olla joillekin erityisen hankalaa. Siksi on tärkeää totuttaa pentu vähitellen yksinoloon ettei yksinolo pääse kehittymään eroahdistukseksi asti. Yksinolon harjoittelu aloitetaan pienistä hetkistä joita vähitellen pidennetään. Otollisinta aikaa yksinoloharjoittelulle on kun pentu on väsynyt – kannattaa siis ulkoilla ja leikkiä sen kanssa ennen lähtöä. Lähtö kannattaa aina suorittaa mahdollisimman eleettömästi ja huomaamatta, samaten takaisin tullessa ei kannata tehdä paluusta suurta numeroa. Pennulle voi jättää yksinolon ajaksi turvallisia aktivointileluja (esim. Kong) ja puruluita ajankuluksi. Meillä erityisen suosittua on namien piilottaminen ennen lähtemistä – koirat suorastaan odottavat että lähden päästäkseen etsimään makupaloja.    

perustottelevaisuus Pienestä koostaan huolimatta mäyräkoirasta saattaa kasvaa kunnon terroristi jos sen annetaan vapaasti toteuttaa itseään. Mäyräkoira tarvitsee ehdottomasti jämäkän ja johdonmukaisen kasvatuksen ja siltä pitää vaatia samoja asioita kuin suuremmilta lajitovereiltaan. Tässä muutamia käskyjä joita pennulle tulisi opettaa:

3. Ruokinta

4. Liikunta, leikit ja harrastukset

liikunnasta Aikuinen mäyräkoira tarvitsee paljon liikuntaa (n.1-2h päivittäin) pysyäkseen hyvässä kunnossa. Asfaltilla lenkkeilyä mieluummin kannattaa suunnata metsään ja kuntopoluille. Koirapuistoja en suosittele. Varsinaiset kuntolenkit voidaan kuitenkin aloittaa vasta pennun ollessa puolivuotias. Pennun kanssa ulkoillaan sen jaksamisen mukaan, muista kuitenkin että pennun henkisen kehityksen kannalta on tärkeää kuljettaa sitä mahdollisimman paljon mukana. Totuta pentu kaulapantaan ja hihnaan heti alusta. Pennulle sopii säädettävä pentupanta, myöhemmin voit hankkia sille leveän pannan tai valjaat. Näistä etenkin jälkimmäiset ovat suositeltavia mäyräkoiralle ja selkävaivoista kärsivälle käytännössä ainoa vaihtoehto. Ota koira mukaan kun ostat valjaat, on tärkeää että ne istuvat hyvin. Valjaiden lukko ei saa olla kainalossa. Opeta pentu kulkemaan hihnassa vetämättä. Opeta myös että lenkkeillessä ohitetaan muut koirat, tutut leikkimiskaverit ovat erikseen. Vieraista koirista ei koskaan tiedä miten ne käyttäytyvät, siksi on tärkeää että sinä olet turvallinen laumanjohtaja etkä päästä vieraita koiria pentusi luo. Pentu ei tarvitse montaa ikävää kokemusta kun se jo oppii ettet pysty suojelemaan sitä vieraiden koirien lähestymiseltä ja kun se kasvaa se alkaa puolustaa itseään haukkumalla ja rähjäämällä vastaantuleville. Puolusta koiraasi: jos irrallaan oleva vieras koira lähestyy teitä astu pennun eteen ja karkota vieras koira huutamalla – pentua ei ole hyvä nostaa syliin kuin korkeintaan viimeisenä keinona. Näiden tilanteiden välttämiseksi on hyvä kiertää varsinkin sellaiset koirakot kauempaa joista jo kaukaa näkee ettei koira ole täysin omistajansa hallinnassa. Ensimmäinen koirani joutui kaksi kertaa vakavasti purruksi turhaan kun en osannut varoa – molemmilla kerroilla suurta, voimakasta koiraa taluttivat lapset, ja tilanteen olisi voinut välttää ennakoimalla ja kiertämällä vastaantulevat kaukaa. Fyysiset vahingot paranivat nopeasti mutta henkisiä vahinkoja paikkailtiin monta vuotta. Muista kuitenkin että kasvaakseen sosiaaliseksi aikuiseksi pennun tarvitsee tutustua eri kokoisiin ja eri näköisiin koiriin - varmista vain ensin että ne ovat kilttejä.  

leikki ja aktivointi Koira tarvitsee aivotyöskentelyä päivittäin voidakseen henkisesti hyvin. Mäyräkoira on alkuaan metsästyskoira, harva kuitenkin pystyy tarjoamaan sille sen viettien mukaista toimintaa. Toimettomana koira turhautuu ja järjestää itselleen tekemistä omistajan tavaroiden kustannuksella. Mäyräkoira on tarkkavainuinen, joten sille sopivia aktivointikeinoja ovat esimerkiksi piilotettujen namien etsiminen huoneesta tai ulkoa – leikkiä voi kehittää ja vaikeuttaa opettamalla koira etsimään vaikkapa avaimia. Avainten etsimen on itse asiassa varsin hyödyllinen temppu, löysin puistoon kadottamani avaimet Sohvin avulla nopeasti. Erilaiset pulmatehtävät ovat myös hyviä, kuten maitotölkkeihin, vessapaperihylsyihin, tyhjiin palautusmuovipulloihin piilotettujen namipalojen löytäminen. Erilaisten temppujen opettaminen on myös hyödyllistä aivojumppaa koiralle. Hyvinvarustetuista eläinkaupoista on myös saatavilla erilaisia aktivointileluja: yksinkertaisin on namipallo, vaativampia leluja ovat pyramidi ja puiset Ottosonin lelut. Oma suosikkini on Kong, josta riittää iloa pitkäksi aikaa kun sen täyttää vaikkapa maksalaatikolla ja pakastaa.     

harrastuksista Pitkäkarvaiselle kääpiömäyräkoiralle on yksi rodunomainen harrastus – MEJÄ eli metsästyskoirien jäljestyskoe. Siinä koiralle tehdään maastoon verijälki, jonka päässä on kaatona kani. Tarkoituksena on että koira osaa seurata jälkeä ja löytää kaadon. Jäljestystaitoja mitataan kokeissa, parhaimpia jälkikoiria käytetään poliisin apuna jäljestämässä haavakoita. Mäyriksen kanssa harrastaessa hyvänä nyrkkisääntönä on valita harrastus koiran mielenkiinnon mukaan, toki taitava omistaja pystyy motivoimaan jopa mäyräkoiran – yleensä jokaisella koiralla on jokin asia (herkullinen makupala, lelu ym.) jonka eteen on valmis tekemään töitä. Agilty sopii mainiosti mäyräkoiralle jolla on selkä kunnossa. TOKOsta eli tottelevaisuuskoulutuksesta on hyötyä jokaiselle koiralle.

5. Perushoito

turkinhoito Pitkäkarvaisen kääpiömäyräkoiran turkki tarvitsee laadusta riippuen säännöllistä harjausta – etenkin korvantaukset, korvakarvat, rintakarvat, housut ja häntä on hyvä käydä läpi tiheällä metallikammalla. Totuta pentu turkinhoitoon harjaamalla sitä pehmeällä harjalla. Turkin voi pestä tarvittaessa ja aina ennen näyttelyitä koirashampoolla (esim. ring5 -sarjasta löytyy hyviä shampoita). Shampoopesun jälkeen on hyvä käyttää myös koirille tarkoitettua hoitoainetta. Jos olet menossa näyttelyyn koira pitää kuivata karvansuuntaisesti föönillä kuivaksi asti. Varo koiran ihoa ja säädä fööni kylmimmälle puhallukselle.    

hammashuolto Hammaskivi on mäyräkoirille tyypillinen ongelma, ja oikeastaan ainoa varma keino estää se on harjata koiran hampaat muutaman kerran viikossa ja tarjota sille kovaa pureskeltavaa. Hammaskiven voi poistattaa myös eläinlääkärillä.

kynsien leikkuu Kynsisaksiksi soveltuvat mm. Millers Force –merkkiset sakset. Kynnen sisällä kulkee verisuoni jota mustasta kynnestä ei näe – leikkaa siis varovaisesti vain kärki pois. Etenkin mustakyntisillä kynsiä on hyvä lyhentää usein.

korvien puhdistus Tarkkaile korvien siisteyttä. Korvat puhdistetaan apteekista saatavaan korvanpuhdistusaineeseen kostutetulla vanutupolla. Jos korvissa on runsaasti kahvinporomaista eritettä on syytä tarkistuttaa korvat eläinlääkärillä tarttuvan korvapunkin varalta.

madotukset Pentu on madotettu ennen luovutusta kaksi kertaa Canex-tahnalla. Madota pentu vielä 11 viikon iässä. Jatkossa aikuinen koira madotetaan kahdesti vuodessa valmisteen ohjeiden mukaan. Matolääkkeistä Axilur on laajakirjoisin eli se tehoaa useimpiin sisäloistyyppeihin. Axiluria kannattaa käyttää ulkomaanmatkojen tai suurten koiratapahtumien yhteydessä – muutoin miedommat valmisteet riittävät mainiosti.  

rokotusohjelma

• 3kk iässä penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo ja kennelyskä 

• 4kk iässä penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo, kennelyskä ja rabies

• 12-15kk iässä penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo, kennelyskä ja rabies

• jatkossa uusintarokotteet vuoden - kahden välein.

6. Asiaa sairauksista

mäyräkoirien perinnölliset viat ja sairaudet

mutkahäntäisyys Nikamavika hännässä.

kivesvikaisuus Uros on kivesvikainen jollei kivekset ole normaalisti laskeutuneet vuoden ikään mennessä.

purentavirheet Ylä- tai alapurenta, todetaan pysyvien hampaiden vaihduttua. Huomaa! Muista huolehtia että hampaat vaihtuvat ajallaan – jolleivat kulmahampaat irtoa itsestään poistata ne eläinlääkärillä. Voit nitkutella niitä irtoamisen helpottamiseksi. Pahimmassa tapauksessa positamattomat hampaat aiheuttavat purentavirheen.

napatyrä Todetaan jo pennulla, vaatii leikkaushoitoa.

polviluksaatio Polvilumpion krooninen sijoiltaanmeno todetaan polvitarkastuksissa (asteet 0-3). Leikkaushoitoa vaativa polviluksaatio kääpiömäyräkoirilla harvinainen.

mäyräkoirahalvaus eli välilevytyrä Selkäytimen hyytelömainen aines pääsee välilevyn ulkopuolelle ja alkaa painaa hermoja. Hermojen toiminta häiriintyy. Halvaus oireilee tyrän sijaintikohdasta riippuen: tyrä kaulassa oireilee etujalkojen kompurointina ja niskan jäykkyytenä, tyrä lannealueella oireilee kipuna, liikkumishäiriöinä ja takaraajojen toimintahäiriöinä. Ensiapuna voit antaa koiralle särkylääkettä ja laittaa sen boksiin ettei se pääse liikkumaan. Tyrä vaatii eläinlääkärihoitoa, joskus koira täytyy jopa leikata. Hoitona on yleensä häkkilepoa, kipulääkettä ja b-vitamiinia. Varhaisessa vaiheessa huomatulla halvauksella on yleensä hyvä hoitoennuste. Selkäongelmien vuoksi on suositeltavaa kuvauttaa mäyräkoiran selkä.    

epilepsia Aivojen sähköisen toiminnan häiriintyminen aiheuttaa erilaisia liikunnan ja tajunnan häiriötä. Lievimmillään epilepsiakohtaus on lievä poissaolohetki, vakavimmillaan kohtaus tajunnan menettämisenä, kouristeluna, hampaiden puremisena yhteen, suun vaahtoamisena ja rakon hallinnan pettämisenä. Kohtausten kesto vaihtelee. Kohtauksen saaneelle koiralle tehdään laajat eläinlääkäritutkimukset, sillä diagnosointi perustuu muiden sairauksien poissulkemiseen. Epilepsiaa voidaan hoitaa lääkityksellä. Vaikeissa tapauksissa (kohtauksia tulee usein ja lääkkeet eivät tehoa) on syytä harkita koiran lopetusta.

ihosairaudet Ihomustumatauti ilmenee usein jo alle vuoden ikäisellä koiralla. Sairas iho on punoittavaa ja paksu, ja sitä on aluksi taivekohdissa. Iho muuttuu vähitellen tummaksi, kaljuksi ja paksuksi. Sairaus on parantumaton mutta koiran oloa voidaan helpottaa erilaisilla hoidoilla.

silmäsairaudet Mäyräkoirilla tavataan erilaisia silmäsairauksia, joita varten mäyräkoirat kuuluvat PEVISAan. Silmätarkastus on suositeltavaa, jotta sairaudet havaitaan varhaisessa vaiheessa ja niitä pystytään helpottamaan oikealla hoidolla. Tarkastuksilla on merkitystä myös koiran sukulaisten jalostuskäytölle.

• PRA aiheuttaa verkkokalvon surkastumisen jonka seurauksena koira sokeutuu. Oireet ilmaantuvat 2-4 vuoden iässä.

• RD eli verkkokalvon kasvuhäiriö aiheuttaa pahimmillaan verkkokalvon irtoamisen ja sokeutumisen. Voidaan todeta jo pentuikäisiltä koirilta.

• Kataraktassa eli harmaakaihissa silmän linssi sameutuu. Ilmenee usein 4-8 vuoden iässä. Eri asia kuin vanhuuden harmaakaihi.

• Keratiitti aiheuttaa sarveiskalvon pintaan syntyviä erittäin kivuliaita haavoja. Oireilua voidaan helpottaa oikealla hoidolla.

kirjallisuutta

• Suomen mäyräkoiraliitto ry (1999) Apua, minulla on mäyräkoira –kansio. (Kansiota saa tilata edulliseen hintaan mäyräkoiraliitosta.)

• Lampero, Markku (1993) Uusi suomalainen mäyräkoirakirja. (Jokaisen mäyräkoiranomistajan perusteos.)

• Virintie, Dagny (1968) Mäyräkoirat.

• Kaimio, Tuire (2002) Pennun kasvatus. (Kirjasta saa paljon hyviä vinkkejä mutta ihan kaikkia ohjeita ei kannata noudattaa kirjaimellisesti)

linkkivinkkejä

• Suomen Mäyräkoiraliitto

• Minit - tietokeskus pienoismäyräkoirille

• Kumikana  - paljon hyviä artikkeleita mm. koulutuksesta

• Pentuinfo

• www.mayrakoirat.tk - mäyräkoira-aiheista keskustelua

lopuksi

 Muistathan että voit soittaa minulle milloin tahansa, oli huolenaihe sitten suuri tai pieni. Autan ja neuvon mielelläni parhaani mukaan. Haluaisin kuulla silloin tällöin koiranne kuulumisia, valokuvia olisi myös mukava saada välillä jotta voin seurata kasvattieni kehitystä. Olisi hienoa jos saisimme järjestettyä joskus tapaamisia, olette erittäin tervetulleita käymään.

kennel Hiucan

jennyhiukka (at) hotmail.com